Pohjois-Amerikan alkuperäisheimoja

Kauan ennen historian kirjoittamisen aikaa alkoivat vaellukset Aasiasta kohti Alaskaa kansoittaen vähitellen koko Amerikan mantereen pohjoisosan. Nämä kansat tunnetaan intiaaneina ja eskimoina, jotka Amerikan alkuperäiskansoina muodostavat jopa satoja eri heimoja tapoineen, kielineen ja kulttuurin sivistyksen tasoineen. Pelkästään Yhdysvalloissa ja Kanadassa lienee puhuttu alkujaan noin 500 eri intiaanikieltä. Isoimmissa heimoissa oli jopa yli 20 000 jäsentä, mutta tyypillinen intiaaniheimon koko oli noin 2000-3000 ihmistä.

Olemme jakaneet Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat kymmeneen eri maantieteelliseen ryhmään, joihin olemme pyrkineet kokoamaan mahdollisimman monipuolisen heimoluettelon. Heimoja on kuitenkin valtavasti, niiden nimet vaihtelevat lähteestä riippuen ja monilla heimoilla on useita eri nimiä, on pääheimoja sekä aliheimoja ja heimot saattoivat liikkua eri alueilla esimerkiksi vuodenaikojen mukaan, joten tulemme varmasti täydentämään ja muokkaamaan listoja jatkuvasti.

Arktiset alueet

Alue: Grönlanti, Alaska ja Kanadan pohjoisosat.
Kuvaus: Sangen ankarissa olosuhteissa eläneet arktisten alueiden kansat kulkivat vesillä kajakeilla ja pyydystivät ravinnokseen kaloja, valaita, hylkeitä ja mursuja, lintuja, peuroja, jääkarhuja sekä karibuja ja myskihärkiä. Pitkät kesäpäivät vaatimattomine lämpötiloineen sekä pitkä ja kylmä talvi asettivat omat vaatimuksensa myös asumuksille, joista tavallisia olivat jäiset iglut sekä valaanluista ja nahasta kootut kupumaiset majat.
Heimot: Aleutit, alutiiqit, inuiitit ja jupikit.

Subarktiset alueet

Alue: Lähes koko Kanada.
Kuvaus: Koko Pohjois-Amerikan mantereen yli ulottuva subarktinen alue koostuu pääosin athapaskin ja algonkinin kieltä puhuvista intiaanikansoista, joiden elämäntapa muodostui karibulaumojen vaelluksien mukaan. Kesä vietettiin pohjoisessa yksinkertaisissa, nahalla katetuissa tiipii-teltoissa ja talven tullen palattiin jälleen metsäseuduille talvileiriin.
Heimot: Algonkinit, anishinaabet, athabaskit, ahtnat (ahtena, atna, ahtna-kohtaene), attikamekit, beothukit, chippewat, creet, dakelhit, danezaat (dunneza, tsattine), deg hitanit (deg xit’an, degexit’an, kaiyuhkhotana), denainat, delawaret, gwitchinit (kutchin), haret, holikachukit (innoko, innoka-khotana, tlegon-khotana), innut, kaskat, keltaveitset (t’atsaot´ine), kolchanit (goltsan), koyukonit, kutchinit, mohikaanit, montaignaisit, mustajalat, naskapit, ojibwat, sekanit, shawneet, slaveyt, tagishit, tahltanit (nahanni), tanainat (dena’ina), tanakat, tli chot, tlingit, tsetsautit (wetal), tsilhoqot’init, tutchonet, yan-intiaanit.

Luoteisrannikko

Alue: Luoteis-Kalifornian rannikolta Alaskan kaakkoisrannikolle (Yhdysvallat ja Kanada).
Kuvaus: Suhteellisen suotuisissa olosuhteissa asustaneet luoteisrannikon heimot kansoittivat Pohjois-Amerikkaa kapealla alueella aina Columbiajoesta Alaskan kaakkoisosaan saakka. Alueen yli 50:lle heimolle yhteistä on rikas taiteellinen luomiskyky, joka näkyi myös ahkerassa työnteossa, taitavuudessa sekä sotasaavutuksissa.
Heimot: Alseanit, athabaskit, bella bellat, chasta costat, chimakumit, chinookit, Coast Salish -intiaanit, comoxit, coquillet, eyakit, gitksanit (gitxsan), haidat, haislat, haishaisit, heiltsukit, kalapuyat, klamathit, kwakiutlit (kwakwaka’wakwit), lummiit, makahit, modokit, nisga’at, nooksackit, nootkat, nuu-chah-nulthit, nuxálkit, palat, quileutet, quinaultit, salishit, songheesit, sooket, takelmat, tillamookit, tlingit, tsetsaut, tsimshianit, tututnit, twanat, umpquat, yahooskinit, willapat, wuikinuxvit (owekeeno).

Ylätasangot

Alue: Kolumbian ylätasanko Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Kuvaus: Pohjois-Amerikan ylätasangon intiaanit Yhdysvaltojen ja Kanadan rajaseuduilla olivat tarmokkaita kaupankävijöitä, jotka elivät muun muassa lohenpyynnillä, peuraa ja hirveä metsästäen sekä juureksia keräten. Elämä Rannikkovuorten ja Kalliovuorten välissä kuumine kesineen ja kylmine talvineen keskitti asutukset yleensä virtojen lähelle. Heimot asuivat usein puoliksi maanalaisissa majoissa, kotamaisissa teltoissa tai isoissa kaislataloissa.
Heimot: Calusat, cathlametit (kathlamet), cayuset, celilot, chelanit, chinookit, clackamasit, clatsopit, cowlitzit, entiatit, kalapuyat, klikitatit, kutenait (kootenai, ktunaxa), lattapäät, lilloeetit, methowit, modocit, molalat (molale, molalla, molele), multnomahit, nespelimit, nez percet, ntlakyapamukit, okanaganit, palusit, pshwanwapamit, sahaptinit, salishanit, salishit, sanpoilit, secwepemcit, shuswapit, sinixt, sinkayuset, skinpahit, spokanet, teninot, thompsonit, tyghit, umatillat, wallawallat, wanapumit, wasco-wishramit, wauyukmat, wenatchit (wenatchee), wyamit, yakamat.

Kalifornia

Alue: Yhdysvaltojen länsirannikko.
Kuvaus: Vaikka Kaliforniassa asui moneen suureen kieliryhmään kuuluneita intiaaniheimoja suhteellisen tiheässä, elivät nämä kansat yleensä hyvässä sovussa keskenään. Luonnonoloiltaan hyvin vaihtelevalla alueella riitti riistaa ja monimuotoista kasvillisuutta, seuduilta löytyivät myös kaikki tarpeelliset ainekset aseiden tekemiseen ja asumusten pystytykseen.
Heimot: Achomawit (achumawi, ajumawi, ahjumawi), atsugewit, ahwahnecheet (ahwahnees, ahwahneechee), cahuillat, chumashit, chilulat, chimarikot, cosot, cupeñot, esselenit, hupat, juaneñot (acagchemem), karokit, katot, kawaiisut (nuwa, nuooah), kitanemukit, konkowit, kucadikadit, kumeyaayt (tipai-ipai, kamia, diegueño), lassikit, luiseñot (payomkowishumnongatlit), maidut, miwokit, mohavet, monot, nisenanit, nomlakit, ohlonet, patayanit, patwinit, pomot, salinanit, serranot, shastat, sinkyonet, tataviamit, timbishat, tolowat, tongvat, tubatulabalit, wailakit, wappot, washoet, whilkut, wintunit, wiyotit, yanat, yokutsit, yukit, yurokit.

Suuri allas

Alue: Kalliovuorten ympäröimä ylätasanko Yhdysvalloissa.
Kuvaus: Suuren tai Ison altaan eli Suuren syvänteen alue kattaa noin 250 000 neliömailia karua ja kuivaa tasankoa. Tällä puoliaavikolla asui pääasiassa shoshonin kieltä puhuvia intiaanikansoja risumajoissaan, jotka hankkivat elantonsa lähinnä luonnonantimien keräilyllä, kuten juurien kaivamisella, sekä antilooppien, peurojen ja biisonien metsästyksellä. Heimojen liikkuma- ja asuinalueet olivat laajoja, mutta usein alle 30 hengen pieniä ruoankeruuryhmiä.
Heimot: Agaidekat (akaitikka, lemhi shoshone), bannockit, capotet, chemehuevit, cosot, fremontit, goshutet, kaibabit, kaiparowtisit, kammedekat, kawaiisut (nuwa, nuooah), kucadikadit, kuccuntikkat, manonckit, moanuntsit, moapat, monoit, muachet, pahkanapilit, pahvantit, paiutet, palagewanit, panacat, panguitchit, paranigetsit, parusanuchit, paviotsot, pohogwet, sanpitsit, shivwitsit, shoshonit, taviwachit, te-moakit, timbishat, timpanogotsit, tsaidukat, tukudekat, tulare-buenat, uintahit, uncompahgret, utet, washot, weeminuchet, yahandekat, yampat, yombat.

Tasangot

Alue: Kalliovuorten itäosa Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Kuvaus: Varsinainen asutus saapui Pohjois-Amerikan preerioille vasta 1600-luvun puolivälissä, jolloin intiaanit saivat käyttöönsä villiintyneitä hevosia etelästä ja tuliaseita idästä. Nämä mahdollistivat liikkuvan paimentolaiselämän biisoneita metsästäen ja kätevästi mukaan otettavissa, nahalla päällystetyissä majoissa asuen. Toinen tasankointiaanien ryhmä suosi kiinteämpiä kyliä ja maanviljelyä sekä ahkeraa kaupankäyntiä muiden heimojen kanssa.
Heimot: Apsaroket, arapahot, arikarat, assiniboinit, atsinat, caddot, cheyennet, comanchet, dakotat, Gros Ventre -intiaanit, hidatsat, iowat, iowatmandanit, kansat (Kaw), kiowa-apassit, kiowat, kitsait, lakotat, lipanit, mandanit, missourit, mustajalat, nakodat, omahat, osaget, otot, pawneet, poncat, preeriacreet, preeriaojibwayt, psaget, quapawit, santeet, sarsit, shoshonit, siouxit, tonkawat, varis-intiaanit (crow), wichitat.

Koillisalueet

Alue: Suurten järvien ympäristö Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Kuvaus: Pohjois-Amerikan koillisen metsäalueen intiaanit olivat elämäntavoiltaan hyvin erilaisia ja kieleltään, elinkeinoiltaan sekä kulttuuriltaan moninaisia. Alueen lämpimänlauhkeissa eteläosissa maanviljely oli yleistä, maissin ja tupakan lisäksi viljeltiin papua, kurpitsaa sekä auringonkukkaa. Pohjoisessa alueen raja asettuu Woodsjärven eteläpuolelle, näissä osissa metsästys oli tärkeä elinkeino ja Atlantin rannikoilla sekä Suurilla järvillä kalastettiin. Metsät tarjosivat vaahterasiirapin lisäksi raaka-aineet aseisiin ja talouskaluihin, asuinrakennuksiin sekä kyliä suojaaviin paalutuksiin. Asumukset vaihtelivat irokeesien jalavankuorilla päällystetyistä pitkätaloista kupolimaisiin wigwameihin ja kotamajoihin.
Heimot: Abenakit, algonkinit, attawandaronit, cayugat, cherokeet, chippewat, huronit, irokeesit, lenapet, menomineesit, meskwakit (mesquakie, meskwahki), miamit, micmacit, mohawkit, narragansettit, ojibwat, oneidat, onondagat, ottawat, potawatomisit, powhanit, sacsit (saucs), secotat, senecat, tuscacorat, wampanoagit, winnebagot (ho-chunk).

Lounaisalueet

Alue: Pohjois-Amerikan lounaisosa Kalliovuorista etelään Meksikon rajalle.
Kuvaus: Kuivissa ja kuumissa ilmasto-olosuhteissa eläneet Pohjois-Amerikan lounaisalueen intiaanit olivat pääosin maanviljelijöitä, mutta siihen sopimattomilla alueilla elettiin muun muassa peuran, kaniinin ja jäniksen metsästyksellä sekä kasvien siementen ja hedelmien keräilyllä. Suurin osa näistä heimoista asui vakinaisesti kylissä, toiset taasen osan aikaa vuodesta paimentolaisina sotien tai pienissä ryhmissä metsästäen ja keräillen.
Heimot: Ak chinit, anasazit, apassit, aranamat (chaimamé, charinames, hanáma, hanáme, taranames, xaranames), chiricahuat, coahuiltecanit, cochimit, cochiset, cocopat, comecrudot, corat (corapan), cotonamet, genízarot, guarijiot (varihio, huarijio, warihio), halchidhomat, hanot, havasupait, hohokamit, hopit, hualapait, huicholit, jicarillot, jumanot, karankawat, kavelchadhomit, keresit, la juntat, lipanit, mamuliquet, mansot, maricopat, mayot (cahita), mescalerot, mogollonit, mohavet (mojave), navajot, opatat, papagot, pimat, pirot, pueblot, qahatikat, quechanit (yuma), quemsit, serit (cmique, comcaac), solanot, sumat, tamiquet, tanot, tarahumarat (raramuri), tepehuanit (tepehuano), tewat, tiwat, tobosot, Tohono O’Odham -intiaanit, tompirot, towat, tubarit, ubatet, uto-aztekit, yaquit, yavapait (pai, walapai), zunit.

Kaakkoisalueet

Alue: Yhdysvaltojen kaakkoisosa.
Kuvaus: Kaakkoinen metsäalue oli luonnonolosuhteidensa puolesta hyvin suotuisaa asuinseutua, tällä Atlantin valtameren ja Meksikonlahden välisellä rannikkoalueella asuikin jopa miljoonia intiaaneja kymmenissä eri heimoissa. Alueen suurin keskus, muinaisesta kumpukulttuuristaan tunnettu Cahokia, elätti arviolta 10 000 intiaania. Nämä kaakkoiset intiaanikansat kalastivat, metsästivät ja viljelivät maissia, auringonkukkaa, kurpitsaa sekä papuja.
Heimot: Abihkat, acolapissat (colapissa), acuerat, adait (adaes, adees, adahi, adaise, adaizan, adaizi, atayos), aisit, akokisat, alabamat, alafayt, amacanot, apalacheet, apalachicolat, Agua Fresca -intiaanit, arapahat, atakapat, avoyelit, bayogoulat, bidait, biloxit, Boca Raton -intiaanit, caddot, cahinniot, calusat, Cape Fear -intiaanit, cascanguet, catawbat (esaw, usheree, ushery, yssa), chacatot, chakchiumat, chatot (chacato, chactoo), chawashat (washa), cherawit (chara, charàh), cherokeet, chiahat, chickahominyt, chickamaugat, chickaneet (chiquini), chickasawat, chicorat, chinet, chiscat (cisca), chitimachat, choctawit, codamit, cohariet, congareet (canggaree), coreet, coushattat, creet, cusabot, deadoset, doustionit, enot, eyeishit (hais), garzat, grigra (gris), guacatat, guacozot, gualet (cusabo, iguaja, ybaja), guazocot, hainait, hasinait, hieroquodamet, hitchitit, houmat, icafuit, jaegat, jaupinit (weapemoc), jobet (hobe), jororot, kadohadachot, keyauweet, koasitit, koroat, lucat, lumbeet, mabilat (mobile, movila), machapungat, manahoacit, matecumbet (matacombe, matacumbêses), mattaponit, mayacat, mayaimit (mayami), mayajuacat, meherrinit, mikasukit (miccosukee), mocamat, mocosot, monacat, monetonsit (moheton, monekot, monyton), mougoulachat, muscogeet, nabedachet, nabitit, nacogdochet, naconot, nahyssanit, nanatsohot, naniabat, nansemondit, nasonit, natchezet, natchitochesit, nechet, nechauit, neusiokit, nottawayt, ocalet, occaneechi (siouan), oconeet, oconit, ofot, okchait, okelousat, oodamet, opelousasat, orcoquizat, osochee (oosécha, oswichee, usachi), ouachitat, pacarat, pakanat (pacâni, pagna, pasquenan, pak-ká-na, pacanas), pamlicot, pamunkeyt, pascagoulat, patirit, pee deet (pedee), pensacolat, perocodamet, potanot, potoskeet, quinipissat, rappahannockit, saludat (saludee, saruti), Santa Luces -intiaanit, santeet (sarati, sattees, sati, seretee), saponit, saturiwat, saurat, sawoklit (sawakola, sabacola, sabacôla, savacola), saxapahawit (sissipahua, shacioes), seminolet, seweet (suye, joye, xoye, soya), shakorit, shoccoreet, siouxit, stegaraket, stuckanoxit (stukanox), sugereet (sagarees, sugaws, sugar, succa), surruquet, taensat, talapoosat, tawasat, tequestat, terocodamet, teroodamet, timucuat, tiout (tioux), tlacopselit, tocastet, tocobagat, tohomet, tomahitanit, topachulat, tucururut, tukabatcheet, tulat, tunicat (tonica, tonnica, thonnica), tuscarorat, tuskegeet, tutelot, uzitat, vicelat, viscaynosit, waccamavit, watereet (guatari, watterees), waxhawit (lattapäät, waxsaws, wisack, wisacky, weesock), westot, winyawit, wocconit, yamaseet, yatasit, yazoot, yuchit (euchee), yuferat, yuit, yustagat.